Keskustelu

Nettitempo lasten ja nuorten suunnistusajattelun kehittymisen tukena ja mittarina

• ---

  nimimerkki

  Lauri Mäkinen

  4.1.2025 klo 20:47
  Avaan keskustelun lasten ja nuorten (netti)temporatojen suunnittelusta.
  
  Elän toistaiseksi harhaluulossa, että minulla voisi olla keväällä aikaa. Olen lupautunut osallistumaan seurani suunnituskoulun järjestämiseen ja pohdin, kuinka tarjota lajista kiinnostuneille riittäviä virikkeitä. Syntyi ajatus, että nettitempoa voisi käyttää suunnistuskoulun apuvälineenä mm. karttamerkkien opetteluun.
  
  Ohjeet lasten ja nuorten tarkkuussuunnistuksen järjesteämiseen löytyvät tämän sivuston yläpalkisten ohjeet-otsikon takaa: https://www.trailo.fi/ohjeet/lasten-ja-nuorten-tarkkuussuunni/
  
  Ohjeet ovat erinomaiset ja kattavat tarkkuussuunnistuksen normaalikilpailun järjestämiseen. Tempon järjestämiseen otetaan kantaa yhden kappaleen verran ja sen olennainen sisältö kiteytyy lauseeseen: "Normaaliin Tempoon erona on, että lasten Tempossa ei ole nollatehtäviä, eli se on aivan samanlainen kuin aikarasti." Toki myös kaikkia tarkkuussuunnistuksen normaalikilpailun otsakkeiden alla olevia ohjeita voidaan soveltaa ikätasoisesti.
  
  Kaipaan keskustelua aiheesta, mikä tekesi nettitemporadasta sopivan suunnistuksen vasta-alkajille noin 8-12 vuotiaiden ikäluokassa? Nostan esille muutamia pointteja, joita voisi pitää ratasuunnittelussa mielessä. Toivon ajatuksia kommentoitavan ja täydennettävän.
  
  - ei nollarasteja
  - oman sijainnin karttapalalla on oltava selvä (tämä kaipaa lisämääritelmää)
  - rastiliput selvästi tunnistettavilla kohteilla
  - tehtävien oltava ratkaistavissa kartanluvulla ilman rastimääritteen ymmärtämistä (näiden harjoitteluun tarvittaessa erillinen harjoitus)
  
  + Lisätehtävä: tempo voisi tukea esimerkiksi suunnistuskoulun viikottaista teemaa. Jos suunnistuskoulun teema kiertää esimerkiksi karttamerkkien värien mukaisesti, voisi tehtävissä käyttää kunakin viikkona korostetusti erilaisia mustalla, ruskealla, sinisellä, vihreällä tai keltaisella kuvattavia kohteita. Toki teema eri viikoille voisi valikoitua myös toisella tapaa, esimerkiksi ISOM / ISSprOM-karttamerkit.
  

• ---

  nimimerkki

  Jari

  8.1.2025 klo 16:24
  Hieno idea Lauri !
  
  Tämä sivuaa osiltaan pari vuotta sitten kehitteillä ollutta suunnistustaitotesti-projektia suunnistuskouluihin. Koululaisille tuttua "koetta", jolla olisi voitu varmistua että oppi on mennyt perille. Emme saaneet sitä silloin maaliin, mutta aineisto on edelleen tallessa. Laitan linkin sinulle aineistoon, jos siitä olisi sinulle apua.
  
  AriU on Satakunnassa järjestänyt monena vuonna "kartanlukukilpailun" lapsille/nuorille, joka on ollut yksi osakilpailu Oravacup kilpailusarjassa. PreO rataan on sisältynyt aikarasti, jota monesti pidin. Kokemus on se, että aikarasti saa ja pitää olla yksinkertaista kohteenvalintaa selkeine kohteineen. Ariin kannattaa olla yhdeydessä ihan se toteuttamisenkin kannalta, mm jokaisessa rastilipussa oli iso kirjaintunnus.

• ---

  nimimerkki

  Pekka Lemmetyinen

  8.1.2025 klo 20:54
  Tämä kommentti on mutu-tuntumaa lyhyeen (<2v) aikaan, jona olen tehnyt nettitempoa säännöllisen epäsäännöllisesti ja enimmäkseen harvakseltaan. Lähes yhtä pitkä on ko. ikähaarukassa olevien lasteni nettitempo ura.
  
  Listaamasi 4 kohtaa on varmastikin hyvä lähtökohta lasten (netti)temporadoille. Liiemmin välittämättä mitä mainituissa oheissa lasten radoista lukee, rataa voisi helpottaa lisää merkitsemällä katseluaseman karttaan (ellet tätä itse asiassa tarkoittanut). Näin aivan vasta-alkaja saisi paremmat mahdollisuudet onnistumiseen ja innostumiseen. Tämä myös tarjoaisi lisämahdollisuuden vaikeusasteen lisäämiseen sitä myöden, kun taidot kehittyvät. Eli seuraavaksi voitaisiin poistaa kartalta merkintä katseluasemasta.
  
  Toisaalta edistyneemmille (ehkäpä pääosin ko. ikähaarukan puolestavälistä ylöspäin) olisi mahdollista tarjoilla lisähaastetta ottamalla mukaan nollarastit. Kun ne ovat selkeissä maastonkohdissa, uskon, että (reilu) kymmenvuotias saa juonesta kiinni nollarastien kohdalla.

• ---

  nimimerkki

  Janne S

  9.1.2025 klo 10:55
  En oikein ole päässyt kärryille siihen, miksi nollarastista lapsien kohdalla jeesustellaan. Musta on ihan hyvä karttamerkkien opetteluharjoitus, että tunnistaa kartalta, että etsitään kiveä ja valokuvassa on puu. Toki se valmentaa eri asiaan.
  
  Parasta nettitempossa on kuitenkin skaalautuvuus. Samat tehtävät voi antaa vaikka koko Suomen lapsille tai vaikka koko maailman lapsille. Näkisin tässä paljon mahdollisuuksia, mutta kortit pitää pelata jotenkin oikein. Nyt Tempo Simulator tai mikä sen nimi onkaan, on muuten täydellinen, mutta sen käyttäjäksi pääsemistä hidastaa ratkaisevasti se, että Liborilta pitää pyytää tunnukset.
  
  Ajattelisin, että nyt tarvittaisiin
  
  1) ensin joku tapa "pelata nettitempoa" jossain ilman kirjautumista
  2) tämän mahdollisuuden spämmäystä Suomen ja ehkä muidenkin maiden suunnistuskoulujen tädeille, miksei oikeidenkin koulujen
  
  Myöhemmässä vaiheessa
  3) näille voidaan myydä mahdollisuutta päästä pelaamaan Liborin (tai kenen onkaan) systeemiin ihan tunnusten kanssa eri tasoisia tehtäviä - sekä lapsille että myöhemmin niitä pro-tehtäviä mitä me tehdään
  4) näistä spämmäyksen kohteista saatetaan saada uusia sisällöntuottajia
  5) voidaan kehittää pedagogisesti toimivaa suunnistus- ja tarkkuussuunnistusopetusta, jossa tulee ääniä kun vastaa oikein tai väärin, kartalle ilmestyy nuoli näyttämään kohdetta, joka olisi auttanut tehtävän ratkaisussa, saa yrittää vastata uudelleen, saa kilauttaa kaverille tai ottaa puolet vaihtoehdoista pois ja sitä rataa.

• ---

  nimimerkki

  Pekka Lemmetyinen

  10.1.2025 klo 08:28
  Nollarastien pois jättäminen tai sisällyttäminen (samoin kuin katselupaikan merkintä karttaan) antaa lisää mahdollisuuksia säätää vaikeustasoa. Toki monet 8-12-vuotiaat varmasti ymmärtävät nollarastien periaatteen heti, mutta se olisi yksi tapa laskea rimaa ainakin pienimpien aloittelijoiden kohdalla. Taka-ajatuksena koko tässä keskustelussa kuitenkin lienee uusien harrastajien hankinta ja määrän maksimointi. Jos harrastajia saa pysymään mukana aloittamisen jälkeen enemmän alentamalla rimaa, niin ehkä se on sen arvoista. Mutta ei nollarasteja mikään pakko ole poiskaan jättää.

• ---

  nimimerkki

  Janne S

  13.1.2025 klo 14:00
  Niin, nollarasti on aivan eri tasoinen riippuen siitä, onko se ensinnäkään a) samanlajisella tai b) erilajisella kohteella, mikä kohteen laji on (vaikkapa käyräkohde, aluekohde, pistekohde) tai ylipäätään miten monimutkainen karttakuva kohteessa sattuu olemaan.
  
  Sinänsä tehtävä, jossa kysytään kiveä ja kuvassa on puu, ei ole mitenkään tarkkuussuunnistuksen kovaa ydintä lajina - pikemminkin hyvin kaukana sellaisesta - mutta se on ihan hyvä tehtävä karttamerkkejä opettelevalle lapselle, ja se on tällä samalla teknologialla toteutettavissa.
  
  Määritteetkin ovat mälsiä ja kaikenkaikkiaan ehkä aika passé koko suunnistuslajissa, mutta jos niitä nyt joku haluaa treenata, niin niihin voi sitten tehdä omat tehtävänsä joissa treenataan nimenomaan niitä.
  
  Timiin voi varmaan saada pyytämällä muutoksen, jonka jälkeen tuolin saisi näkymään kartalle, ei varmaan ole montaa riviä koodia.

• ---

  nimimerkki

  AriT

  13.1.2025 klo 17:40
  Tuolin paikka kartalle valinta (optio) on pyydetty Libor Forstilta.

• ---

  nimimerkki

  Eero S

  15.1.2025 klo 08:21
  Käytin eilen omia lapsia (12v, 10v ja 6v) koekaniineina ja pistin tekemään TORUS adven calendar 2020 B -puolen kaksi ensimmäistä päivää. Vanhin on tehnyt aikasemmin noita temposimin tehtäviä ja käynyt tarkkuussuunnistuskisoissakin. Keskimmäinen on suunnistanut muutaman vuoden ja nuorimmainenkin jo kärryillä kartanluvusta eli vastaisi varmaan 8v ensimmäisen kesän suunnistajaa. Tässä ajatuksia:
  - Tuolin paikan puuttuminen ei haitannut vanhempia lapsia ja myös nuorin tuntui kuitenkin pärjäävän ilman sitä.
  - Ekan päivän eka asema on mun mielestä hyvä malliesimerkki hyvästä asemasta. Tokan päivän eka jo selvästi vaikeampi, mutta ratkaistavissa. Kummankin päivän toiset asemat taas esimerkkejä epäselvistä/haastavista asemista. 2-2 oli sivutehtäväkin, mutta esim polun mutkan takana näkyvien puiden puuttuminen kartasta vaikeutti tehtävien ratkaisua merkittävästi.
  - Keskimmäinen ymmärsi kyllä yskän, miten liput nimetään, mutta nuorimmainen ei tajunnut sitä vaikka selitin muutamaan kertaan eli lippuihin voisi oikeastaan lisätä nuo kirjaimet aina näkyviin. Ja mieluummin sen laittaa vaikka siihen lipun päälle eikä yläreunaan.
  - Nollarasti ei sinällään tuntunut olevan ongelma, kun rastin paikka näkyi kartalla. Esim 1-1:ssä kaikki sai sen E ja F rastien välissä olevan nollan oikein, mutta nuorimmainen ei oikein käsittänyt sitä, että se toinen nolla on kuvan ulkopuolella. Kahdelle vanhemmalle sekin oli helppo. Eikä 2-2:ssakaan se katosmökin nollakaan tuntunut vaikealta.
  - 1-1:stä vielä tulokset 12v 40+0s, 10v 100s+30s, 6v 147+120s. En auttanut näissä, joten tekivät itse harjoiteltuaan kaksi asemaa.
  
  Eli summa summarum: Nollia voi olla, mutta oikea paikka pitää näkyä kartalla. Kartan on hyvä olla melko selkeälinjainen tai siinä on selkeitä elementtejä joiden avulla sijoittaa itsensä oikein (2-1 esim rakennus ja pihatie olivat ehkä tälläisiä). Kartassa on hyvä ehkä hieman ylimerkata kuin alimerkata asioita (puut, jopa sähkötolpat? yms.). Rastimääritteet tuntui olevan jopa enemmän haittaava kuin auttava tekijä eli tosiaan rasti pitää mieluummin ratkaista ilman niitä.
  

• ---

  nimimerkki

  Janne S

  17.1.2025 klo 02:03
  Ihan muuten assosiaationa edelliseen - ja kauemmas lajinomaisesta tarkkuussuunnistuksesta.
  
  Joskus maailmassa voisi olla sellaisia tehtäviä, joissa näytetään valokuvassa yksi rastilippu, ja käsketään klikata kartalta, missä se on. Tai niin, että näytetään valokuva jossa voi olla ihan kuinka monta lippua (vaikka nolla) ja sitten kartalla olevan ympyrän perusteella klikataan ruudulla oikeaan pisteeseen ja virhetoleranssi on x pistettä.
  
  Näin siis ajatuksia tarkkuussuunnistuksen oman sääntökuplan ulkopuolelta.

• ---

  nimimerkki

  Juha

  17.1.2025 klo 10:05
  Suunnistuskouluun sopii hyvin myös PreO. Itseasiassa sen idea meni nuorille perille sillä, että katsottiin porukalla ensimmäinen rasti malliksi. Pelkkiä A/Z-tehtäviä kymmenkunta ja radan jälkeen porukalla kiertäen tarkistamassa vastaukset. Tarkistuskierros niin, että porukka maastoon näyttämään missä sen lipun sitten piti olla. Varsinkin tehtävät, joihin saatu vastaukseksi lippua ja nollaa ja vielä ryhmältä löytyy useampi paikka jossa lippu olisi pitänyt olla ovat todella hyviä. Porukka huomaa uusia asioita, kun tajuaa miksi itse tai kaveri teki tässä virheen. Vetäjän tehtävä tuossa on lähinnä seurata ryhmän toimintaa ja antaa tarvittaessa pieniä vinkkejä.
  
  Tempoa olen kokeillut kerran ja sen toteuttaminen livenä oli haastavaa. Kyllä porukka tajuaa mitä pitäisi tehdä ja 8-12 v myös osaa ihan ok. Helppoja nolliakin saa olla, jos kohteet selkeitä ja tunnistettavia. Haasteena se, että tuo ikäluokka tarvitsee toimintaa eikä jonotusta ja istumista. Pitäisi olla tarjolla jotain mihin purkaa energiaa tai sitten vetäjiä yhtä monta kuin asemia, mutta silloinkin isolle osalle porukasta liian hidasta toimintaa. Nettitempo on aloittelijoille hyvä vaihtoehto tutustua lajiin.

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »