Keskustelu

« aihelistaan

TempO-blogi

  • nimimerkki

    Lauri M

    25.11.2016 klo 15:11
    Avasin TempO-blogin syyskuun alussa, parin kuukauden seurannan perusteella kirjoitusintoa vaikuttaa vielä riittävän. Julkaisupäivä on tavallisesti lauantai, joustoa vuorokausi molempiin suuntiin. Jos tekstit herättävät ajatuksia (positiivisia, negatiivisia, kysymyksiä) niin kommentointi on hyvin toivottavaa (vaatii google-tunnuksen) - olisi hienoa jos saataisiin aikaan lajitaitoa eteenpäin vievää keskustelua. Aiheet pyörivät lähinnä TempO:n ympärillä, tähän mennessä toistuvia teemoja ovat olleet suorituksenhallinta ja kartanluku. Lukuintoa!

    http://tempoilija.blogspot.fi
  • nimimerkki

    Kari M

    28.11.2016 klo 22:16
    Erittäin mielenkiintoisia pohdintoja lajin ytimestä! Mainitsit ratamestarin "kikkailun" asiaksi, joka pitää opetella etukäteen, ettei kisassa niihin sorru. Nykyisen teknisen ohjeen ja sääntöjen mukaisesti toimittaessa "kikkailu" on oikeastaan aika vähäistä. Tässä kohtaa voisin esittää oikeitakin "kikkailuja" n. 10 vuoden takaisista kisoista, mutta annetaan olla! Tulevissa Liettuan kisoissa Ola Wiksell ja Kyllis hoitavat hommat varmaan niin, ettei sellaista esiinny.
    Ymmärsinkin niin, että tarkoitat kikkailulla vähän eri asiaa esim sähkötolpat/lyhtypylväät jne ja muutoinkin kenties rastinmääritteen avulla tapahtuvaa harhautusta.
    Näistä tuleekin mieleeni Nokian kisoista pari huomiota. Teknisen ohjeen mukaan notkon tai nenän yhteydessä käytetään yläosa/alaosa tarkennusta vain kun ne ovat kapeita ja lippu on keskiviivalla, muutoin käytetään osaa ilmansuuntineen. Nokialla oli muutama tehtävä, joissa olisin vaihtanut määritteen. Tuloksista päätellen niistä ei kuitenkaan ollut isompaa haittaa.
  • nimimerkki

    Petteri H

    29.11.2016 klo 21:02
    En ole varma, tarkoititko äskettäisiä kuntorastejamme, kahden vuoden takaisia kisoja vai vielä vanhempia, mutta vastaan kuntorastiemme osalta:

    Teknisissä ohjeissa lukee, että monikäyräisissä portaattomissa nenissä ja notkoissa käytetään määritteitä yläosa ja alaosa. Kuntorasteilla oli kolmannella asemalla kaksi lippua nenillä, toinen määritteen mukaan alaosassa ja toinen yläosassa - ja nämä käyrät kuvasivat samaa nenää.

    Maastossa näiden välissä ei näy mitään selkeää nenämuotoa, mutta ei myöskään portaisia neniä, sillä kummankin käyrän kuvaama nenämuoto on hyvin laakea. 50 cm laserkäyrät kuitenkin piirtävät nenämuotoa myös väliin, ja päädyin käyttämään alaosaa ja yläosaa määritteinä.

    Nenän laakea alaosa ei juuri heinän seasta erotu, eikä näkynyt asemalle ollenkaan, koska välissä oli selkeä, reilun metrin korkea kukkula.

    Varmistin määriteohjeistuksen Pepiltä liputtaessamme ensimmäisen kerran radan läpi, ja ehdin vaihtaa yläosan pois yksikäyräisestä notkosta.
  • nimimerkki

    Pepi

    30.11.2016 klo 11:37
    Blogissa on mielenkiintoista pohdintaa. Teksti vaikuttaa nopeasti tuotetulta ja siksi jäsentymättömältä, mutta niinpä siitä ei ole sitten analysoitu ja karsittu kaikkia vaikuttavia sivuajatuksiakaan pois.

    Yksi näkökulma (ihan omiin ominaisuuksiini perustuva) nollarasteihin:

    Kun katseeni suunnistaa maastossa kohti rastia, voi itse rastipiste olla aivan täsmällinen karttakohde tai sen määrittäminen perustuu "rastinottoon" täsmällisestä kohteesta.

    Täsmällinen kohde voi olla katselupaikka, jolloin tarvittavan suunnistustarkkuuden voi arvioida suoraan katseluetäisyydestä. Preo:ssa voi useimmiten hakeutua sellaiseen paikkaan, mutta tempo ei anna valintaan mahdollisuutta.

    Tempotehtävässä rastinoton täsmällinen alkupiste onkin usein jossakin katseluetäisyyden päässä. Siitä rastille suunnistamiseen tarvittavat toleranssit ovat kuitenkin suhteessa paljon suuremmat kuin omasta olinpaikasta suunnistettaessa. Kartoitustyössä minulle on tullut kiusallisen selväksi, kuinka vaikeaa on määrittää vaikkapa jonkin maastolinjan suunta, kun itse on siltä linjalta sivussa.

    Kuitenkin suosisin nollarastien sijoittelutarkkuuden määräytymistä käytettävissä olevan suunnistustarkkuuden, en tiukkojen ja vakioisten metrimäärien mukaan. Silloin on vain huomattava, että rastinottoetäisyys voi olla paljon koko katseluetäisyyttä pienempi, mutta silloin rastinottoon käytettävä tekniikka on epätarkempi.

    Kehittelisin nollarastiin johtavan sijaintivirheen ilmoittamistapaa tai määrittämissääntöä tästä näkökulmasta. Rastilipun tekninen pystyttämistarkkuus voidaan toki ilmoittaa vakiosti sentteinä tai metreinä.
  • nimimerkki

    Kari M

    1.12.2016 klo 23:32
    Petterin kirjoitus selvensi asian taustaa, mutta liikuttiin varmaan rajamailla voidaanko nenä tulkita yhdeksi ja samaksi. Hän käytti ratkaisussaan teknisissä ohjeissakin kerrottua oikeutta. Hyväksyn.
    Kilpailijan kannalta ongelma syntyy, jos hän tulkitsee ne "kiireessä" erillisiksi.
  • nimimerkki

    Lauri M

    2.12.2016 klo 18:37
    Kiitos Pepi ajatuksistasi! Pahoittelen tekstien monipolkuisuutta, kirjoittaminen johdonmukaisesti yleisesti hyväksytyillä sanajärjestyksillä ei ole vahvuuteni. Viimeisessä kappaleessa pyörittelet nollarastin määrittelemistä suhteessa ympäröiviin kohteisiin. Pohdin tällaista määritelmää vakavissani tämän vuoden Kapina-TempOon, lopputulema oli jotakuinkin seuraava:

    "Tehtävän oikea ratkaisu on Zero, mikäli yksikään rastilipuista ei ole rastiympyrän keskipisteen ja rastimääritteen osoittamassa paikassa. Pistemäisillä kohteilla lähin rastilippu on tällöin yli 135 degr väärällä puolella tai yli 2m irti kohteesta. Muissa tehtävissä tehtävän suunnistettavuuden määrittää rastiympyrästä löytyvät pistemäiset referenssit. Jos rastiympyrässä on pistemäisin kohtein piirrettäviä symboleita, lähin lippu on yli 4m ratamestarin oikeaksi katsomasta paikasta. Jos rastiympyrässä ei pistemäisiä kohteita, lähin lippu on yli 8m ratamestarin oikeaksi katsotamasta paikasta."

    Tämä olisi itselleni mielekkäin tapa nollarastin määritelmään, mutta (viitaten Petterin kommenttiin blogissa) sisältää turhan monimutkaisen paloittain määritellyn toleranssifunktion eikä näin ole mielekäs. Kehitysehdotuksia?
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
TempO-blogi