Keskustelu

« aihelistaan

Loppiais PreO


  • nimimerkki

    Anna

    6.1.2016 klo 15:14
    Suuret kiitokset Arille tämänpäiväisistä järjestelyistä! Kartta oli todella hyvä, rata juuri sopivan haastava ja tarjoilut maukkaita! Pakkasenkin olit hankkinut... :)

    Oli tosi kiva saada kunnon kartanluku-PreO heti vuoden alkuun!




  • nimimerkki

    Anna

    6.1.2016 klo 16:08
    Niin ja pisteestä rastiympyrän keskellä haluttiin palautetta.

    Meillä palaute oli vähän kaksijakoista. Piste helpotti (nopeutti) tehtävää huomattavasti. Mutta samaan tulokseen pääsee muutenkin, joskin silloin pitää mitata tmv. Eli riippuu siitä, mitä kilpailijoilta halutaan.

  • nimimerkki

    PekkaS

    6.1.2016 klo 20:49
    Kiitokset hienosta kisasta. Oli yllättävän haastavaa pienenkin lumikerroksen tasoittaessa kummasti maaston muotoja. Päästiin sentään kisaamaan etelän lämmössä, meillä on nyt mittarissa -26.
    En oikein osaa sanoa tuosta pisteestä rastiympyrässä. Toisaalta se selventää, mutta olisiko yksi taidon mittari sekin, että kilpailija osaa paikantaa täsmällisesti rastiympyrän keskipisteen.

  • nimimerkki

    Marko

    7.1.2016 klo 09:28
    Kiitos Ari aivan loistavista järjestelyistä ja puitteista! Mutta ei sinun eikä muidenkaan tarvi ottaa stressiä näin hienojen tapahtumien järjestämisestä joka kerta. Siltä osin voit kuitenkin laittaa ensi vuonna paremmaksi, että hommaa hieman leppoisampi keli.

    Itse en tapani mukaan tullut lukeneeksi ohjeita ennen kisaa, joten aikarastilla selvisi, että tehtäviä on kolme ja ykkösellä ratkaisin ensin pistekumparetta. Itse en pistettä käyttäisi. Jättää suunnistukseen olennaisena osana kuuluvan rastimääritteen lukemisen tietyissä tapauksissa tarpeettomaksi, esim. aidan kulma.

  • nimimerkki

    AriU

    7.1.2016 klo 09:41
    Hienoja tehtäviä tosiaan. Suuret kiitokset kisasta, tarjoiluista ja hienosta kisapaikasta. Tosi onnistuneita tehtäviä - luettavaa riitti ja kaikki yksiselitteisesti ratkaistavissa.

    Piste rastiympyrän keskellä. Ihan o.k. tässä maastossa. Helpotti rukkaset kädessä toimimista. Ilmankin tosin olisi tullut toimen. Itse jäin miettimään sitä, että jos rastiympyrässä on pistesymbolilla merkittyjä karttamerkkejä, vaikkapa kumpareita tai kuvioraja, sekoittaako ylimääräinen piste. Itse ainakin ykkösrastilla pähkäilin tovin, että miksi siinä on kumpare kartassa, muttei maastossa... Pitkät piuhat ja ikänäkö vaivaa - myönnetään. Mutta tuosta saattaa olla oikeastikin harmia joissain maastoissa.


  • nimimerkki

    Mikko

    7.1.2016 klo 11:48
    Kiitos vielä priimasta kisasta, huippurata, tarjoilut ja palkinnot.

    Mun mielestä piste rastiympyrässä selkeytti tehtäviä, joten ihan hyvä uudistus. Pisteen avulla näkee helpommin mitä kysytään ja siten jää aikaa itse tehtävän ratkaisemiseen (kartanlukuun). Toki ajattelin todella monta kertaa että missäs se pistekumpare luuraa vaikka ohjeet olinkin lukenut. Ehkä pisteen pitäisi olla selkeämmin eri värillä, nyt käyräkartalla ratapainatusväri on vaikea erottaa käyristä.

  • nimimerkki

    pena

    7.1.2016 klo 17:21

    Kiitos Ari; tämän jälkeen kukaan ei tohdi enää järjestää kisoja.

    Piste rastiympyrän kp:ssä on aivan erinomainen juttu; miksi sitä ei kukaan ole keksinyt aikaisemmin? Olen Markon kanssa samaa mieltä rastinmääritteistä ja niiden lukemisesta (en kuitenkaan jättäisi pistettä pois) ja jos rastinmäärite ja piste ovat ristiriitaiset, niin määritteen pitäisi olla määräävä; tehtäköön niin pitkä rastinmäärite, että paikka on ehdottoman yksiselitteinen.

  • nimimerkki

    Ari

    8.1.2016 klo 12:42
    Lauri otti asian esille ennen joulua - päätin kokeilla.
    Lisää komentteja please.

  • nimimerkki

    PekkaS

    8.1.2016 klo 18:42
    Piste rastiympyrän keskellä on tosi tärkeä ratamestarille, kun asemoi rastiympyrää. Kun rata on valmis, voi rastiympyrän symbolin vaihtaa tavalliseksi ja se on varmasti oikealla paikalla.

    Loppiaisena tuo oli erinomainen juttu, kuten Ari totesi, rukkaset kädessä olisi ollut toivotonta mittailla ympyrän keskipistettä.
    Tuota voidaan kyllä kokeilla joissakin kisoissa, mutta muuten toivoisin, että ainakaan kaikissa kisoissa tuota ei käytettäisi niin kauan kuin käytäntö ei ole sääntöjen mukaista. Perusteluna se, että arvokisoissa piste ei nykysäännöillä ole käytössä, eikä meidän kannata totutella liikaa sääntöjen vastaiseen tapaan. Tuohan voi tulla sääntöihinkin hyvinkin pian, jos tuo otetaan käyttöön esim. sprintissä.

    Loppiaisena tuo toimi siksikin hyvin, että kohteet olivat kaikki käyräkohteita. Pistemäisillä kohteilla rastiympyrän piste ei näy.

    Pena, sääntöjen mukaan rastiympyrän keskipiste on määräävä. Säännöt sanovat myös, että määritteen pitää kuvata rastipistettä mahdollisimman hyvin, eli ristiriitaa ei saisi olla. Ennen rastimäärite oli määräävä, koska ratoja piirrettiin käsin. Ympyrä osoitti rastikohteen ja määrite tarkensi varsinaisen pisteen.
    Määrite ei myöskään voi olla kuinka pitkä tahansa, vaan siihen pätevät suunnistuksen lajisäännöt (Kari M saa kertoa tuon tarkemmin, tulee ainakin oikea tieto).

    Se on valitettavaa, että aika usein määrite ei ole se paras mahdollinen, vaan ristiriitaa esiintyy. Esimerkiksi viime kesänä Kroatian MM-kisoissa ensimmäisenä päivänä oli rasti, jossa määrite oli tasanne ja rastiympyrän keskipiste oli rinteessä. Oikea lippu oli myös rinteessä ja tasanne sen yläpuolella. En tiedä oliko väärä määrite vahinko vai tarkoituksellista, mutta ärsyttävää se on, kun määritteenä olisi voinut olla nenä, ja asia olisi ollut selvä. (Valitsin tietysti itse sen ainoan tasanteella olevan lipun ja vieläkin tuo vaivaa. Sen verran lähekkäin liput kuitenkin olivat, etten ollut ihan varma paikansinko rastiympyrän keskipisteen oikein. Eli tuossa se pieni piste olisi selventänyt).

  • nimimerkki

    Lauri

    10.1.2016 klo 01:29
    Arin kokeilu näytti kartalla juurikin siltä, miltä sen mielestäni pitäisi näyttää. Ehkä pientä hienosäätöä vaatisi väreihin, kuten Mikko sanoikin, kun jotenkin näyttää käyrät ja painatusväri liian samanväriseltä. Saattaa olla myös parempi, jos on "läpinäkyvä"-tulostusmoodi verrattuna nyt käytettyyn OCAD:n normaalimoodiin.

    Milloin käytettäisiin?
    - Kaikissa muissa tapauksissa paitsi pistemäisissä kohteissa.

    Mistä idea peräisin?
    - Sprintissä on alettu käyttää kohdistuspistettä ja kohdistettu se sinne, missä rasti OIKEASTI SIJAITSEE. Veikkaan, että kohdistuspiste tulee sprintin MM-kisoihin 3 vuoden sisällä. Sprinttissä kyllästyttiin siihen, että kartasta ei nähnyt rastin sijaintia vaan se piti kaivaa kartan toisesta laidasta rastimääritteistä. Se hidasti olennaista asiaa, eli kartanlukua. Jokaiselle pieni pohdintatehtävä: jos lajin nimi on suunnistus, niin tulisiko sen olla kartanlukua vai rastimääritteen lukua? Rastinmääritteet on keksitty ajalla, jolloin kartta ei kertonut kaikkea, vaan määrite täydensi tarkan kohdan. Nykyään kartat ovat jo niin tarkkoja (5-6 kertaa tarkempia suunnistuksen alkuaikoihin verrattuna), että rastinmääritteitä ei tarvita, kuin ainoastaan pistemäisissä kohteissa. Tai niissäkin pärjättäisiin ilman, jos kohdistetaan pisteen sivulle (sekin olisi täysin mahdollista tulostekartoissa). Jos suunnistus keksittäisiin tänä vuonna, niin minulla ei ainakaan tulisi mieleen keksiä määritteitä, kun kartat ovat niin tarkkoja;)

    Tässä vielä karttalinkkejä 2010-luvun suunnistukseen, jossa kohdistuspistettä käytetty http://www.mysport.fi/mysport/my-doma/show_map.php?user=topi.syrjalainen&map=2419

    http://iso-henna.com/doma/show_map.php?user=Hapardi&map=1086 (klikkaamalla karttaa, reitti häviää, ja ratapainatus näkyy paremmin)

    http://iso-henna.com/doma/show_map.php?user=Hapardi&map=1089

    Yhteenveto: kyllähän kohdistuspiste alkaisi olla tätä päivää suunnistuksessa ja tarkkuussuunnistuksessakin. Kaikki urheilulajit kehittyy. Ei mäkihypyssäkään kukaan pärjää enää puusuksilla, hiihdossa joku keksi luisteluhiihdon, jääkiekossa on nykyään pidettävä sitä kypärää jne. Jos joku asia on aidosti parempi kuin entinen, niin miksi ei..

  • nimimerkki

    Kyllis

    10.1.2016 klo 01:30
    Kiitokset kisoista! Ja tarjoiluista!
    Kukaan ei taaskaan työpaikalla uskonut, miten suunnistajat loppiaistaan viettivät, ja missä pakkaslukemissa :-D

  • nimimerkki

    Esko

    11.1.2016 klo 06:59
    Tarkkuussuunnistus on kehitetty alunperin niille, joille liikkuminen kirmaillen sprintissä tai vaikeakulkuisessa maastossa on mahdotonta. Näistä lähtökohdista lajia tulisi edelleen kehittää. Siinä pisteen merkitseminen voi auttaa, mutta voi viedä lajin erityispiirteet samalla lapsen pesuveden mukana. Ehkä.

    Sprinttisuunnistuksen lajisääntöä on muutettu 2015. Piste on käytössä tarvittaessa ja sille on oma värimäärittely. Katso säännöt liiton sivulta. Piste on rastiympyrän keskipisteessä ja näin ollen koko ympyrä siirtyy automaattisesti hivenen esim. ylipääsemättömän aidan toiselle puolelle. Pistekohteessa ei kohdistuspistettä käytetä esim. kivi.
    Vaikka ympyrä pitäisi kohdistaa aidan viivan mutkan keskelle, nyt se siis siirtyy sivuun.

    Tämä tarkoittaa toisessa lajissa elitarkkuussuunnistuksessa että tarkkuuden idea tällaisessa kohdassa helpottuu olennisesti. Jos tapa viedään tempoon, kärjistäen nopeimmat ratkaisevat 1 sekunnissa tehtävän kun hitaimmat eivät saa vielä suutaan auki. Voi olla että jos näin tehdään tipahtaa osallistujamäärät tempossa entisestään. Laji on mahdoton esim. käsistään vammautuneelle.

    Tarkkuussuunnistuksessa sääntöjä ei voi muuttaa noin vain, kokeilla saa ja pitää. Kuten nyt kuntosuunnistuksessa Loppiaisena.

    Sääntöjen muutos on tehtävä päättävissä elimissä tarkkuussuunnistuksen työryhmän esityksestä sääntöryhmälle tekstin kirjoittamista varten. Sitten toimitusjohtajan esityksestä hallituksen kokoukseen. Sääntöryhmä huolehtii ruotsinnoksesta.
    Yleensä suomalaiset säännöt noudattavat aina kansainvälistä sääntöä.

    Keskusteluissa joskus viitataan norjalaisteen tapaan, ruotsalaisten tapaan tai että meillä tehdään niin ja noin. Näin ei pitäisi olla vaan tulee menetellä sääntöjen mukaan.

    Mihin suuntaan tarkkuussuunnistusta halutaan kehittää? Onko se edelleen oma laji kuten nyt vai onko se FootO-lajin eli kesäsuunnistuksen muoto, jolloin se rinnastetaan sprintti-, keski-, pitkä- ja erikoispitkän tapaan erotelluksi kisaksi.

    Hihtosuunnistus ja pyöräsuunnistus ovat löytäneet omat polkunsa niin että karttakuvauskin on aivan erilainen. Löytääkö tarkkuussuunnistus omat polkunsa vai siirtyykö se käyttämään sprinttisuunnistuksen urastoa - jää nähtäväksi.

    Kannustan kokeilemaan kuntosuunnistuksissa tai harjoituksissa, mutta eihän muuteta sääntöjä kilpailuohjeessa viime hetkellä ensimmäistä kertaa SM-kisoihin.



  • nimimerkki

    Anna

    11.1.2016 klo 08:15
    Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus Eskolta!

  • nimimerkki

    Jari

    11.1.2016 klo 21:16
    Kehitys ei kehity jos ei mietitä, kokeilla, muuteta ja testata taas uudelleen. Sitä pitää tukea vaikka joskus roiskuisi vähän ylikin.

    Ekon kanssa kaikkinensa samoilla linjoilla ja varsinkin siinä ettei hyviksi koet käytännötkään "valu" ilman virallista proseduuria "kirjoittamattomaksi säännöksi". Suomessa olemme noudattaneet linjaa että noudatetaan IOF:n sääntöjä. Jos olemme halunneet muutoksen lajisääntöihin / Suomen sääntöihin niin olemme lobanneet muutoksen kv. sääntöihin. Aina emme ole tässä onnistuneet. Esimerkkinä kaksoismäärite: jyrkänteen päällä itäosassa -ei onnistu tänä päivänä.

    Pekka edellä hyvin totesi ettei säännöt saisi poiketa IOF:n säännöistä, jotta menestymme edelleen MM-kisoissa. Tämähän on tällä hetkellä tunnetusti Ruotsin MM-kisamenestysongelma kun elävät sekä IOF:n että omien sääntöjensä ristitulessa.

    Tempon kehityskaari on oiva esimerkki pitkäjänteisestä kokeilusta ja testauksesta. Minusta tempo on nykymuodossaan erinomainen konsepti. Ja meillä suomalaisilla on siinä ollut vahva kehitysrooli. Joku saattaa vielä muistaa Suomen 1. tempo-kilpailun (aikarastikilpailun) heinäkuussa 2007 Kaupin urheilupuistossa UKK-Instituutin ympäristössä. Hans, Maikku ja Sari järjestivät 35 aikarastitehtävän kisan /harjoituksen, jonka idean olin saanut Sälenin-juhannusleiriltä ruotsalaisilta.Silloin 2007 aikarasteilla oli viisi lippua eikä nolla-vaihtoehtoa, tehtävät annettiin yksitellen, oikeasta vastauksesta sai pisteen, väärästä taisi saada aikasakonkin. Alku- ja loppukilpailuista ei ollut tietoakaan. Joten paljon on tapahtunut eikä aina ilman vahvoja näkemyseroja. Kokeilut ja testaukset ovat avanneet silmät.

    Fairness - oikeudenmukaisuus. Lajia kun kehitetään niin fairness on numero yksi. Kilpailijoiden mahdollisimman tasapuolinen asema tehtävien ratkomisessa on meille selviö, mutta myös parhaiden tulee erottautua ja pystyä erottautumaan - sekin on oikeudenmukaisuutta. Siksi säännöt tulisi olla yksiselitteiset, päätökset perustua faktoihin eikä "mielipiteisiin, tehtävien vaikeusasteen skaala tulee olla riittävän leveä.




  • nimimerkki

    Jari

    11.1.2016 klo 21:37
    Joku voisi kuntosuunnistuksessa testata ympyrän keskustassa pientä ohutta ristiä. Minkä vastaanoton se saa ? Se ei sekoitu karttamerkkeihin. Itse olen käyttänyt sitä pitkään rtm-työskentelyssä.

    Ympyrän keskustan merkitseminen kilpailukarttaan on lähetenyt siitä ajatuksesta että normaalille kunto- tai kilpasuunnistajalle, joka ei ole koskaan tottunut määrittämään ympyrän keskustaa, kynnys tarkkuussuunnistukseen madaltuisi. Tehtävän ratkominen jäisi entistä enemmän kartan ja maastomuotojen tulkinnaksi. Ollaan paremmin suunnistuksen ytimessä. Kokeneelle tasu kaartille ympyrän keskustan määrittäminen ei tuota vaikeuksia, joten sen merkitseminen tai merkitsemättä jättäminen ei tehtävän vaativuustasoa muuta.

  • nimimerkki

    Lauri

    14.1.2016 klo 08:45
    Olen myös samaa mieltä, että virallista kautta pitää mennä. Mutta yksi iso asia tässä on. Kuka niitä sääntöjä kehittelee, miten, millä aikataululla jne.? Mitä jos kehittäjiä ei ole, niin kehittyykö se ollenkaan? Ei kehity.

    Huonointa tälle lajille on olla samoissa poteroissa, kuin lajin alkuaikoina. Tällöin laitettiin paikkaan x viisi rastilippua ja mielipiteitä oikeasta paikasta oli yhtä monta kuin kilpailijoita + ratamestari. Voittaja oli se, kuka oli useimmalla rastilla samaa mieltä kuin ratamestari. Lajia olisi voinut verrata tuolloin lottoon. Sen takia laji on saanut niin ison leiman otsaansa, että vieläkin 99% suomalaissuunnistajista ei viitsi lukea yhtään juttua Suunnistajasta tarkkuussuunnistuksesta. Olen törmännyt niin moneen suunnistajaan, joille tulee Suunnistaja-lehti, mutta ei heillä ole minkään sortin käsitystä, mikä laji tämä on. Pahinpana "lajin kehittämisen ja markkinoinnin" esimerkkinä pidän tarkkuussuunnistuksessa sitä, kun vuonna 2012 teimme M. Jullumin kanssa treenileirin Skotlannin MM-kisojen tyyppimaastoihin ja käytiin keväällä paikallisissa kisoissa Skotlannissa. Brittejä voidaan pitää jonkin sortin toisena emämaana tässä lajissa, mutta siellä ollaan jääty niihin kuuluisiin poteroihin. Käytännössä kisa oli suoranainen farssi ja jouduin esimerkiksi vastaamaan tuon kisan aikarastilla nollan, koska kartta, liputus ja maasto olivat niin ristiriitaiset. Kisaratakin oli jotain naurettavan ja itkettävän väliltä. Jari oli tuolloin myös paikalla, kun oli samalla kertaa tarkastamassa MM-kisojen ratoja. Jaria oli kisa-aamuna pyydetty ulkopuolisena kiertämään rata läpi, johon hän oli tehnyt muutamia hätäkorjauksia liputuksiin. Kisatehtäviin jäi tästä huolimatta noin puolenkymmentä ratkaisematonta tehtävää. Voittajalla taisi olla noin 4 väärin. Kisan jälkeen järjestäjät hymyilivät ja olivat erittäinkin tyytyväisiä järjestelyihin. Oikein vielä hymeksivät senkin takia, kun kukaan ei saanut täysiä pisteitä.. Kilpailijat eivät sanoneet mitään, kun herrasmiehiähän sitä tässä lajissa ollaan. Suut pidetään supussa ja purnataan kotona, ja valitetaan sitten tälläkin palstalla puolen vuoden päästä siitä, kun protestiaika on sulkeutunut;) Jos tuohon kisaan olisin tullut ummikkona, niin voin todeta, että viimeiseksi kokeiluksi olisi jäänyt.

    Lajilta puuttuu tällä hetkellä suunta ja strategia, koska jokainen joutuu kehittämään lajia vähän niinkuin itsekseen, koska mitään selkeää kanavaa vaikuttamiseen ei ole. Vuosi sitten perustettiin Suomeenkin kehitysryhmä, mutta jostain syystä ollaan saatu aikaan vasta tarkkuussuunnistuksen Suomen kieliseen nimiasuun liittyviä päätöksiä. Tätä vauhtia, kun mennään, niin viiden vuoden päästä päästään käsiksi sääntökirjan pilkkuvirheisiin;) Pitäisikö kehitysryhmä saada nyt toimimaan? Kehitettävää kun olisi millä mitalla..

    Itsellä on ollut motivaatiota jatkaa tätä lajia vielä pari viimeistä kautta sen takia, että olosuhteet saataisiin tasapuoliseksi tarkkuussuunnistuksessa. Jarin mainitsema fairness ollut koko ajan prioriteetti numero yksi. Kehitystyö on kanavoitunut siten, että olen halunnut olla järjestämässä kisoja ratamestarin, valvojan ja kartantekijän roolissa. Mielestäni tämä kehitystyö tuotti vihdoin tulosta viime vuonna, kun MM-kisat saatiin vietyä ilman protesteja läpi ja urheilijakomission tekemän kyselyn palaute oli erittäin posiitivista. Mielestäni ei ole sattumaa, että esimerkiksi Antti voitti kolme MM-mitalia Kroatiasta, kun edellisinä vuonna hän ei saanut yhtään! Tai sekin, että Suomi oli paras maa.. Suurimpana voittona voin pitää sitä, että vastoin sääntöjä, kilpailussa käytettiin nollarastien määritelmiä. Tämä oli oikeastaan minun jääräpäisyyttäni, koska MM-kisojen järjestäjät eivät olisi ikimaailmassa uskaltaneet ottaa tuota käyttöön. Palautteen mukaan yli 80% kilpailijoista piti tärkeänä tuota sääntöä ja erittäin moni uskoi, että juuri sen takia kilpailut oli kaikkein oikeudenmukaisimmat MM-kisat tähän mennessä. Sääntöä vastaan oli käytännössä vain ruotsalaiset, muutama liettualainen ja pari tsekkiä. Näyttäisi siltä, että tuota toistaiseksi kiellettyä sääntöä, joka mahdollisti liputuksen osalta oikeudenmukaiset MM-kisat, ei koskaan tulla saamaan sääntöihin, koska päättävissä elimissä on niin vahvoja ruotsalaisia mielipiteiltään, ettei sellaisia sääntöjä saa läpitse, joita vastaan he ovat. Sanoivat MM-kisojen palautteet mitä tahansa!

    Tällä hetkellä suurin tämän lajin kehityksen este on ne, jotka ovat asettuneet poikkiteloin nollarastien määrittelyiden ajamiseksi sääntöihin. Käytännössä he viestittävät sitä, että tässä lajissa pitäisi edelleen pärjätä osittain myös tuurilla ja arvauksella.

    Vielä loppuun paljastus lajin negatiivisesta kehityksestä, joka näköjään kulminoituu edelleen paljon mielipiteisiin ja henkilöihin. Kroatian MM-kisojen palautteesta kävi ilmi, että 2017 vuoden MM-kisojen "ratamestaritiimin" mukaan Kroatian MM-kisojen radat olivat surkeimmat ikinä, koska tehtävät olivat liian helppoja ja liput olivat liian kaukana toisistaan. Heidän mielestään tehtävä voisi olla nolla, jos lippu on 0,5-1 metrin verran oikeasta paikasta vaikkapa käyräkohteella. Kaikki lajia tietävät, että tuollainen ajattelu olisi paluu vanhaan huonoon aikaan, kun kelläkään ei ole mukavaa. Herää kysymys, että miksi ratamestaritiimistä kukaan ei voittanut näin helppoja MM-kisoja, kun kerta olivat mukana kisaamassa? Kyllis taitaa olla noissa kisoissa valvojana, ja en todellakaan tule kadehtimaan hommaa. Aiempia kisatuloksia ko. tiimiltä katsoneena voi todeta, että ne ovat olleet myös farsseja ja täysiä arpakisoja. Tuollaisilla pohjatiedoilla vuoden 2017 MM-kisoista voinee odottaa urheilullista katastrofia, ellei käy ihmettä ja Kyllis pistä kisajärjestäjiä ruotuun. Viime vuoden valvojana voin todeta, että ei siinä loppujen lopuksi jää montaa minuuttia per vierailu tarkastaa, että rastit ovat kondiksessa. Täytyy olla aika erkki, että kaikki liput ovat tarkemmin paikallaan, kuin 0,5m. Esimerkiksi Kroatiassa minun täytyi vielä edeltävänä preo 2.päivänä käydä vaihtamassa yhtä lippua 2,5m pohjoiseen ja silti tuota lippua vastattiin oikein 90%, loputkin vastasivat 10m kauempana ollutta lippua.

    No pientä avautumista ja tietoa, mitä kaikilla ei välttämättä ole..

  • nimimerkki

    Lauri M

    14.1.2016 klo 20:07
    Mielenkiintoista pohdintaa usealta taholta. Kehitys kehittyy, toivon että ajamme Suomessa hyväksi havaittuja käytäntöjä myös kansainvälisiin ympyröihin; kansainvälinenlotto omakustanteisesti ei oikein nappaa, odotusarvo on negatiivinen -> fairness edellytys jotta motivaatio lajiin säilyy.

    Kohdistuspisteestä ja TempO:sta: koen pisteen käytön ongelmalliseksi koska sen muotoisia karttamerkkejä useita ja kuvittelen sekoittavan kartanlukua jos käytössä vain osassa tehtävistä. Mielestäni ratamerkintöjen olisi oltava kaikissa tehtävissä samanlaisia, muuten ratkaisualgoritmiin tulee uusi kohta: onko rastiympyrän keskellä kivi vai kohdistuspiste? Tämän vuoksi koen ohuen kohdistusristin paremmaksi, voisi olla käytössä kaikissa tehtävissä niin ettei peittäisi kartanlukukohteita. Tämähän pilotoitiin Muuramessa 2014, ei ehkä tarkoituksella mutta toimi ;-) Täytyy pilotoida jossain treenissä keväämmällä.

  • nimimerkki

    Esko

    15.1.2016 klo 09:30
    Ensin kiitokset Laurille ja kumppaneille lajin kehittämisestä!

    Minäkin peräänkuuluttaisin vuosi sitten perustetun kehittämisryhmän kokoontumista ja alaryhmien nimien julkaisemista, vaikka työkiireethän meillä vähän sotkivat aikatauluja.

    Laurin kirjoituksesta inspiroituneena esitän että esim. Lauri, Antti, Jari ja Hannu ottasivat yhteyttä Ruotsin preo-päättäjiin ja sopisivat jonkin kisan yhteyteen treffit.
    Keskustelisitte kehittämisideoista ja perustelisitte uusia ajatuksia.

    Diskuteeraus on ainut keino edetä länteen päin. Ja siitä sitten TrailO-komiteaan päätettäväksi - Hannu puhuu ympäri puheenjohtajan ;- ja sitten lajisääntöihiin IOF:lle. Ja näin ne valuvat meillekin sääntöihin hyvissä ajoin, että osaamme käyttäytyä kisoissa oikein. (siis niihin samoihin IOF:n, erikseen meillä ei sääntöjä tarkkuussuunnistukseen tällä hetkellä ole).
    Ja tiedoksi: Anna on kääntämässä suomeksi IOF:n sääntöjä SSL:n / Heikin toimeksiannosta. Niitä tarvitaan lajin levittämisessä uusiin seuroihin.

    Kehittäminen ottaa aina aikaa ja joskus ei omia ajatuksia demokratiassa saa läpi. Hyvät ideat menevät nopeammin käytännöksi kuin ideat joista ollaan kahtaa mieltä. Häätyy olla kärsivällinne kyllä siitä aikanaan hyvä tulee.

  • nimimerkki

    Anna

    16.1.2016 klo 07:45
    Sen verran haluaisin korjata, että kyllä moni muukin kuin ruotsalaiset vastustaa nollatoleranssia sääntöihin.

    Ja 2017 MM-järjestäjä ei ole huono, mutta kyllä Kyllikillä&kumppaneilla toki on iso työ edessä! Olemme siis kahtena vuonna käyneet hänen kisoissaan, joten on omaa kokemusta.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Loppiais PreO